Tuo minun rakas karvalapseni, Leo Apina Munapää Perkele Junior, osaa ihastuttaa ja vihastuttaa minua sekä lukuisia muita ihmisiä spontaaneilla päähänpistoillaan. Otetaanpa muutama esimerkki ihan tästä lähihistoriasta...

Tänään, tuossa hetki sitten, tätini pistäytyi lapsineen kylässä ja päättipä koko porukka ihailla herppilaumaani. Ei siinä mitään, mutta huoneeni on lievästi kaaoksessa, koska siivousintoni on viikonloppuvapaalla. Rakkahin karvakuononi tästä innostumahan siis.

Kantaa hän ensin kenkää, sitten mattoa ja lopulta varsinaisen aarteen meille esittämähän: ihanat, pitsisomisteiset hipsterini. Noloa, järkyttävää ja hämmentävää. Onnekseni tätini tai lapsensa eivät tätä huomaa tai eivät ainakaan vaatekappaleesta selvää saa, kun silmää nopeamalla liikkeellä Leon aarteen nappaan itselleni. Ovela siirtyminen hyvän piilopaikan luokse ja pitsiunelmat ovat poissa silmistä - ja toivottavasti poissa mielestä, etenkin koiran.

Voinen myös vannoa, että taannoinen kohtaamisemme erään eläkeläismummon kanssa ei ollut kaikkien mieleen, vähiten ehkä tämän "susikoira"pelkoisen mummon. Onhan Leo samanvärinen kuin saksanpaimenkoira, tuo elokuvien hurja peto ja verikoira. Näin minut siis silloin nolattiin ja mummo järkytettiin:

Koira minulla metsässä irti oleman ja me yhdessä tämän mummon ja hänen seuralaisensa huomaavan. Leo tästä innostuneena unohtaa minut kokonaan ja seuraa kilpajuoksu alas niljanteista polkua kohti järveä. Koira jo hyvän matkaa edellä suoritan polun alas juoksemisen, 90 asteen käännöksen, pariskunnan ja järven väistämisen ja ryntään rakkaan rakkini perään. Leo on minua terävämpänä huomannut mummon kantavan sylissään pientä koiraa ja tästähän koirani käy riemastumahan. Hyppii ja pomppii ja paskarinkiin mummon juoksee Leo ja minä kenties perkeleitä manailin, kun koirani kuuloa kirosin.

Lennosta koira remmiin, mummolle nöyrimmät anteeksipyynnöt ja sitten vielä vastailut koiraa koskeviin rotu-, ikä -, sukupuoli- ja luonnekysymyksiin ennen kuin voin korvat punoittaen livahtaa paikalta ja kiitellä Leoa sekarotuisten imagon takuuvarmasta kohottamisesta.

Kärsivällisyyteni, itsetuntoni, äänijänteeni ja kykyni laskea sataan tilanteessa kuin tilanteessa ovat koiran tultua taloon kehittyneet huomattavasti.